sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Yhteistyössä Designtarrat.fi

Tänään onkin sitten jotain muuta kuin kynsiä, nimittäin vähän sisustusjuttua! Ja nyt heti alkuun sanon, että vaikka tämä onkin yhteistyössä toteutettu postaus, niin en hyödy mitenkään klikkailuistanne, eli voitte olla huoleti. Lisäksi kaikki mielipiteeni ovat omiani, eikä ko.yritys ole mitenkään niihin vaikuttanut eli jos saamani tuote olisi ollut täysi p*ska niin olisin kertonut sen.

Sain Designtarrat.fi-sivustolta kokeiluun omavalintaisen sisustustarran. Menin tutkimaan sivuja ja vähän ahdistuin kun valikoimasta tuntui löytyvän ihan hirveästi itseäni miellyttäviä tarroja, valinnanvaikeus iski. Lisäksi pohdin sitä, kun olen kesän täällä Rovaniemellä enkä todennäköisesti pyörähdäkkään Iisalmessa kotonani kuten olin aiemmin suunnitellut, minne minä sen tarran laitan jos en ole kotonani?
No sitten iski idea. Olin suunnitellut ostavani äidille äitienpäivälahjaksi (silloin kun se oli ajankohtaista) sisustustarran tahi maalaavani taulun hänen makuuhuoneensa päätyseinälle, se kun on kovin tyhjän oloinen ollut - opiskelijan rahavarat tulivat kuitenkin tielle. Tämäpä oli oikein mojova tilaisuus korjata tuo lahjan puuttuminen ja ehdotinkin äidilleni haluaisiko hän katsella valikoimaa josko löytyisi jotain mieluista.
Äitini toiveisiin kuului joku kaunis ja makuuhuoneeseen sopiva puu, luontoihminen kun on. Päädyimme valikoimaan tämän tarran.

Paketti olisi tullut melkoisen nopeasti ellei ah, niin rakas Itella, olisi sitä hukannut. Eli jouduimme äitini kanssa odottelemaan melkoisen tovin ennenkuin saimme paketin sitten kätösiimme. Olin muuten yllättynyt kuinka hyvin tarra oli pakattu, ihan siis rullattuna pahvilaatikkoon jotta se ei päässyt Itellan kourissa vaikkapa rypistymään.



No sitten aloin tutkimaan tarraa, hämmennyin aluksi kun irroitin tuon valkoisen pohjapaperin yhdestä kulmasta - "mitäääh, eikai tämä nyt ole tämmöinen ruma kokonainen suorakulmion muotoinen tarra joka varmasti erottuu seinästä?! Hyi, ei tätä tuohon seinään voi laittaa!"
Ja ei, luen ohjeet vasta sitten kun en osaa, eli tässä tapauksessa tartuin niihin nyt. Ohjeet olivatkin selkeät ja helposti ymmärrettävät, tuo kummastelevani suorakaiteen muotoinen kirkas osio olikin vain siirtokalvo jonka avulla kuva siirretään seinälle, huhhuh.
Kuva juuri paketista otettuna pöydällä.
Kuva juuri paketista otettuna pöydällä.
No sitten alkoi se tarran tuhertaminen seinään.
Mallailimme sopivan paikan tarralle vatupassin avulla.
Ohjeessa neuvotaan silittämään tarra kunnolla läpikotaisin jotta se tarttuu kokonaisena siirtokalvolle, tein näin ja melkein koko tarra tarttuikin, yksi oksa katkesi mutta sen huomasin vasta sitten kun olin irroittanut koko siirtokalvon takapaperista, yritin mallailla sitä vielä takaisin oikeaan paikkaansa sen jälkeen kun siirsin muun kuvan seinään, melkein onnistuinkin mutta pieni rako jäi näkyviin - ei sitä juurikaan kyllä huomaa seinällä.
Kun siirsin kuvaa seinään, painoin ensin koko siirtokalvon seinään siihen kohti jossa kuvan piti olla. Sen jälkeen lähdin hitaasti ja varovasti irroittamaan kalvon yläreunaa seinästä samalla sormilla voimakkaasti hieroen kuvia seinään kiinni, aivan kaikki osat eivät heti tarttuneet mutta kun kalvoa käänti takaisin kuvan päälle ja hieroi hetken kovemmin niin nekin tarttuivat.

Tässä sitten lopputulos:

Nyt toistaiseksi kuva näyttää siltä kuin puu kasvaisi keskeltä seinää, mutta maalaan kohtapuolin aiheeseen sopivan taulun tuohon puun 'juureen'.
Pidin tästä tarrasta, itselläni Iisalmessa on vain sellaisia halpoja oikeasti tarramaisia joiden kirkas kalvo erottuu seinästä eikä ne ole niin nättejä kuin tämä. Tämä tarra ei jäänyt kuprulle, mukaili täysin seinää, ei tullut ilmakuplia tai mitään muutakaan, kaikinpuolin siisti lopputulos jos ei huomioi sitä pientä rakoa joka kuvaan yhteen oksaan jäi. Totesin, että heitän Iisalmen tarrani menemään ja hankin tälläisiä, nämä ovat niin paljon kauniimpia ja lopputulokseltaan miuta enempi miellyttäviä. Tottakai myös ehkä jonkunverran hintavampia mutta mielelläni maksaisin kauniista ja siististä lopputuloksesta enemmän kuin ihan ok:sta.
Aikaa miulla meni paketin avaamisesta aina valmiiseen lopputulokseen n. 10 min vaikka jouduinkin tuhertamaan melko tarkkaan melkeinpä kaikki lehdet läpi ym.

Kaikenkaikkiaan olen tosi tyytväinen tähän tarraan, samoin kuin äitinikin - jopa siinä määrin että nyt miun pitää suunnitella mitä hänen asunnossaan sisustetaan uusiksi ja miten, nyt keskitytään olohuoneen seiniin jotka ovat täynnä vähän sitä sun tätä. Ainakin uudelleen maalausta on tiedossa.
Olen tosin siitä todella iloinen, että äidilläni on hyvä sisustusmaku, ajaton - mukautuva ja siisti.



Oli muutes hauska huomata, että tarra jonka äitini valikoi - sopii muutoinkin hänen sisustustavaroihinsa kuten yllä olevassa kuvassa näkyvään metalliseen korupuuhun (keh, eihän se tuosta nyt oikein näy millainen se on). Korupuun vieressä allekirjoittanut malleilee Bulgariassa vuonna 2004.

No mitäs mieltä lukijat ovat lopputuloksesta? Oletko sinä innostunut sisustustarroista vai suositko mielummin perinteisiä tauluja, tahi onko seinilläsi yhtään mitään?

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Kynsilakkani ; Golden Rose Jolly Jewels.

Olen innostunut näistä Golden Rosen Jolly Jewels-kokoelman lakoista ihan kunnolla, kun nämä tulivat Seppälään myyntiin, ryntäsin heti ostamaan 9 näitä. Sitten loput ovat kertyneet hiljaksiin samaisesta putiikista. Yhden Jollyn olen ehtinyt myydä mutta se näkyy kiekkokuvissa yhä. Tämä myytyhän on siis tuo 105 "Sammakonkutu ydintuhon jälkeen" :D
Jos joku ei pidä paljon kuvia sisältävistä postauksista, hyppää tämä yli, tämä on kuvapainotteinen kilometripostaus!

Tässäpä kaikki Jollyt jotka miulta löytyy eli siis vasemmalta oikealle;
103, 106, 107, 108, 109, 110, 111, 112, 113, 114, 115, 117, 120, 123

Ja tässä lähikuvia lakoista:



Sävynumerot:
103,106,107,108,109,110,111,112,113,114,115,117,120,123

Kiekolla;
pahoittelut surkeasta kuvanlaadusta, ei ollut tarpeeksi valoa kun näitä kuvasin ja hoksin sen vasta kun kuvat olivat jo koneella. Laiskuus iski enkä uusia jaksanut ottaa.

Ja vielä muutama yleiskuva:


Jollyjen laatu on vähän vaihtelevaa, jotkut levittyvät kuin unelma kun toiset taas ovat heti vailla kynsilakanohentajaa. Kerroksia ei nyt ihan hirveästi tarvitse ja toppereissa glitteriä tulee riittävästi.
Tykkään näiden pullojen suunnittelusta, mukavan simppeliä ja yksinkertaista - sekä helppo laittaa säilytykseen.
Näistä Jollyista ajattelin myydä tuon sävyn 110 "Mutanttikärpässienen" sekä sävyn 123 koska siinä on miun mielestä liikaa tavaraa. Tuo mutanttikärpässieni ei ole vielä oikeille kynsille päässyt mutta varmaan piakkoin sieltä löytyy. Tuo 123 on kerran yhdessä kynnessä käynyt, niistä juttua piakkoin.

Tälläisiä löytyy täältä, oletkos sinä innostunut Jollyista?

Tarkoitus olisi pian jatkaa "Kynsilakkani" sarja loppuun. Pohdintaa aiheuttaa se kun OPIa ja China Glazea on niin paljon että pitääkö niistä tehdä molemmista vaikkapa kaksi postausta, ettei tule tälläisiä kilometrijuttuja.

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Harrastuksesta.


Törmäsin Misify's-blogissa haasteeseen joka on suunnattu kynsiharrastajille. Tällä kertaa se ei ole semmoinen "kerro miljoona asiaa itsestäsi ja keksi toiset miljoona kysymystä, haasta puoli maailmaa" tahi "lakkaa kynnet nyt vauvankakan värisellä lakalla ja koristele nätiksi" vaan ihan oikeasti järkevä haaste joka pistää miettimään.
Postauksen löydät täältä : Misify's

Kysymykset ovat seuraavat :
Miten suhtaudutte kynsilakkojen määrään/harrastukseen menneeseen rahaan?
Kuinka kynsilakoista luopuminen: helppoa vai vaikeaa? 
Entäs myönnättekö nauttivanne kynsillä saadusta huomiosta?

Tässä miun vastaukset:
Määrään ja rahaan;
Itseltä noita lakkoja löytyy tällä hetkellä se 270+. Ei-harrastajalle se on varmasti paljon ja alkaa kyllä kieltämättä itseänikin vähän ahdistaa, sehän on jo melkein 300! Vasta miulla jokunen vuosi sitten oli 10 puoliksi kuivunutta tai muuten jänkkiintynyttä kehnolaatuista iänvanhaa lakkaa.. Rahaa on mennyt paljon. Olen ostanut esimerkiksi melkein kaikki OPIni ja China Glazet Suomen hinnoilla (OPIt yleensä noin 17-19€, Chinat 8-14€). Suurin osa kynsitavaroista, lakoista ja muista välineistä on Suomesta, Suomen hinnoilla tai Kynsikoristekirppikseltä. En todellakaan ylpeile sillä rahamäärällä mitä miulla on noihin mennyt vaan ehkä enemmänkin häpeän sitä, tiedostan jossain vaiheessa päätyneeni aika pahasti todellisen shoppailuaddiktion puolelle - kaikki rahat heti pakollisten menojen jälkeen ovat menneet lakkoihin, eivätkä esim. ruokaan. Rahaa on lainattu äidiltä ruokaan, no suurin osa niistäkin mennyt lakkoihin. Tilanteeni on ollut aika surkea, mutta pikkuhiljaa olen taas päässyt järkipeliin tämän touhun kanssa, ostan vieläkin paljon mutta en laita kaikkia rahojani lakkoihin. Katto on pään päällä Iisalmessa, laskut pystyn hoitamaan (siis olen koko ajan pystynyt mutta kaikki 'ylimääräinen' raha on sujahtanut lakkoihin, nyt sitä jää käteenkin).
Kun joku kertoo omistavansa sen ~100 lakkaa niin se on miusta normaalia, pyörin niin paljon näiden kynsihöperöiden ihmeellisessä maailmassa, että miusta on hauskaa tai ehkä vähän omituistakin kun nainen kertoo että omistaa ehkä tuurilla sen alle 10. Tuosta suuresta, kymmenien - satojen lakkojen kokoelmasta on miulle tullut normaalia. Harrastuksena miulle kynsihöperyys on keräilyä sekä käyttöä, en osta lakkoja vain siksi että miulla on paljon ja saan kummastuttaa ihmisiä suurella määrällä, vaan haluan käyttää lakkojani myös mahdollisimman paljon - haluan myös niiden olevan laatua sekä tosiaan sellaisia joita käytän. Haaveilen, että joskus nykyiset +270 lakkaa olisivat vain muutamaa rakastamaani merkkiä (mm. OPI, Orly, China Glaze, Color Club, A England jnejne..). Määräkin voisi olla vähempi, mikäli kaikkea tarvittavaa löytyy, en halua omistaa yhtään turhaa lakkaa, tässä pitäisi käydä lakkalaatikot läpi ja karsia turhat pois (ja ostaa uusia tilalle.. eikun.).
Miusta on vähän outoa tai ehkä sairastakin, että nykyään blogeissa on tullut muotiin tuo jatkuva ostaminen, kokoajan on uutta lakkaa, vaatetta, kenkää, meikkiä, kameraa, tavaraa. Se on kieltämättä tarttunut minuunkin, olen aina ollut herkkä ostelemaan ja tämä 'painostus' on vain lisännyt sitä. Välillä on tullut ajatus "En ole riittävä bloggaaja jos en osta" - huh. Luen joitakin blogeja joissa tuo ostaminen on ihan käsittämätöntä, enkä todellakaan ymmärrä miten kenelläkään riittää varat moiseen - nämä blogit ovat kuitenkin myös erittäin, erittäin suosittuja. Toisaalta kuitenkaan muiden lakkamäärät tai rahamenot eivät niin hätkähdytä, kyllä se kiinnostaa.. silleen. Tietona ko. bloggaajasta. En osaa selittää.

Luopuminen;
Lakoista luopuminen on vaikeaa. Olen materialisti ja kiinnyn tavaroihini vaikken niitä tarvitsisi ja ne vain lojuisivat kaapin nurkassa tyhjänpanttina. "Mie saatan vielä joskus tarvita tätä!" tottakai on poikkeuksiakin (Sammakonkutu ydintuhon jäljiltä) jotka myyn heti kun joku sanoo kiinnostuneensa, mutta niissäkin käy mielessä tämä "Mie saatan.."

Huomio;
Nautin huomiosta - etenkin positiivisesta sellaisesta. Olen aina nauttinut, kukapa ei? Perustin blogin jotta saisin jakaa minua kiinnostavia asioita ihmisille ja kenties löytäisin myös muita joita kiinnostaa samat asiat, voisin tutustua kaltaisiini. Ja ehkä vähän huomiohuoratakseni.
Etenkin silloin, kun joku ihan oikeasti tulee kehumaan kynsiä, esimerkiksi kun kassan täti kehaisee nopeasti tai joku pistää kehuvan kommentin blogiin - se piristää päivää.
Puhumattakaan huomiosta jonka saa kun esimerkiksi voittaa kynsienlakkauskilpailun tai sijoittuu ns. näkyville sijoille (Glitz&Glam vuosia sitten, 4. sija joulu-lakkauskilpailussa, Zigi Ztylen halloween-lakkauskilpailun 1. sija viime syksynä ja vastikään tullut 1. sija These Nails That I Have-blogin kesä-lakkauskilpailussa) On kiva huomata, että joku muukin kuin minä, tykkää tekeleistäni. Joku muukin arvostaa näkemääni vaivaa ja pitää lopputuloksesta. On mukava kun joku pyytää tekemään kynnet koska teen hänen mielestään niin hienoja.
Kaikki tykkäykset, kommentit facebookissa, kaikki lukijat blogissa sekä blogiin tulleet kommentit. Se kohottaa itsetuntoa ja kuten sanoin, piristää päivää. Saattaa jopa pelastaa sen. Joku haluaa seurata Minun elämää, Minun lakkauksia, Minun tekemisiä, jotakuta Kiinnostaa.

Kuka hemmetti laittaa blogin pystyyn, julkaisee kuviaan missään, kirjoittaa tms. ellei pidä sen tuomasta huomiosta? Se on tasan kaikilla tiedossa, että huomiota tulee - oli se sitten positiivista tai negatiivista, paljon tai vähän - mutta sitä tulee väkisin. Jos siitä ei nauti, en usko että kukaan moista tekisi.

Noniin. Olisikohan tämä tässä. Toivottavasti mahdollisimman moni muukin tekee tämän, vaikkei olisi blogiakaan mutta harrastaa kynsiä, näistähän voi kirjoitella vaikka kommentteihin. Kiinnostava aihe!

Ostoksia.

Enpä ole aikoihin tehnyt ostopostausta! Olen ostellut nyt blogin hiljaiselon aikana muutaman lakan sekä tarroja JT-Cosmeticsilta (josta en muutes enää ikinä tilaa, enkä suosittele muillekkaan).

Kynsilakkoja olen hamsteerannut Seppälästä, Kicksistä sekä yksityisiltä.
Seppälä : Golden Rose Jolly Jewelsit (äh, sävyjä en nyt taas muista mutta olen tekemässä näistä kokoelmapostausta jossa kaikki näkyvät.
Kicks : Depend Rough Sparkle lakat; vaaleanpunainen, sininen sekä violetti. Lisäksi Mirage-kokoelmasta musta-kultainen lakka jonka sävynumeroa en nyt tähän hätään muista :/
Yksityisiltä : China Glaze; Prism, Material Girl sekä Marry A Millionaire. L'Oreal ; Confettis top coat.


Sitten JT-Cosmeticsilta tilaamani tarrat / decalsit. Olin ostavinani tarroja mutta positiivisena yllätyksenä suurin osa (vai olikohan kaikki?) olikin water decaleja. Nuo muutamat arkit eivät ole vajaita, niissä on mustien lisäksi valkoisia decaleja. On kiekuraa, kukkaa, korua, Hello Kittyä, kurpitsaa ja höyhentä (omg, rakastan<3).


torstai 27. kesäkuuta 2013

Juhannus.

No, juhannus tuli, oli ja meni. Ihmeempiä ei tullut tehtyä, olin sukuloimassa pohjoisessa. Tuli nähtyä pappaa ja 'varamummoa' sekä mummoni siskoa eli toista 'varamummoa'. Varamummo nro 2:sen luona tuli autettua häntä erinäisissä askareissa sekä mm. leivottua alla näkyvä mandariinipiirakka. Lauantaina grillailtiin, täytetyt herkkusienet pekonilla + maissi<3. En oikein välitä muusta grilliruuasta mutta ne, oi nom. Harmi kun en kuvia hoksinut ottaa enempi, vain tuosta piirakasta yhden. Olisin tännekin saanut jotain kuvasaastetta.

Tässä nyt on ollut sitten suhertamista postauksien kanssa, mitä julkaisee, milloin jne. Haluaisin kuitenkin julkaista täällä muutakin kuin vain kynsiä, ettei liian yksipuoliseksi mene. Olen ollut töissä, reissussa (nytkin). En ole ehtinyt, en jaksanut, en viitsinyt. Tästä syystä blogi ollut vähän hissuksiin.


lauantai 22. kesäkuuta 2013

Äänestä kivoimmat kesäkynnet voittoon !

No mainostan nyt vielä vähän lisää; These Nails That I Have-blogissa on kynsienlakkauskilpailun osallistujien äänestys ! Eli äänestä kivoimmat kesäkynnet voittoon :) Olen itse osallistunut kans lakkailuilla, nimimerkillä Lady Narcissa.

*Pääset äänestämään tästä*


Jos nyt vaikka vielä vihdoinkin lisäisin omista kynsistäni kuvat tänne blogiinkin, näitä kun ei ole vielä täällä näkynyt. Eli tässä ne viimeiset mintunvihreät kynnet:


torstai 20. kesäkuuta 2013

Saamarin Photobucket.

Noniin, blogista katosi kuvat - huppista. Olen käyttänyt kuvien jakamiseen nyt jonkunaikaa Photobucketia kun Bloggerin oma kuvatila on paukkunut yli rajojen jo aikaa sitten. Nyt on sitten Photobucketin Bandwith-raja ylittynyt eli kuvat eivät nyt blogissa näy. En osaa tuota rajaa oikein selittää; se liittyy siihen että kuinka moni voi kuvia katsoa tai kuinka paljon kuvia voi jakaa, esim blogissa. Raja tulee jossainvaiheessa täyteen ja sitten käy näin.
Aloitan tässä projektin jossa siirrän kuvat ImageShackiin ja laitan ne uudelleen postauksiin, projekti on kuitenkin iso ja kuvia paljon joten hetken blogi on aikas kuvaton.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Kelmukynnet ilman kelmua.


No en sitten kuitenkaan osannut elää tuon peruspunaisen kynsilakan kanssa. Päätin kokeilla niinsanottuja kelmukynsiä. Ne tehdään siten, että kynnet lakataan ja annetaan kuivua kunnolla. Sen jälkeen päälle laitetaan ohut kerros toista lakkaa - eri väristä siis kuin pohjaväri (miulle sattui liian samanvärinen) ja sitä töpötellään elmukelmulla. Tulin tässä tapauksessa testanneeksi muovipussin koska elmukelmua ei taloudesta löytynyt. Jouduin myös tekemään siten, että kun olin töpötellyt pinkin lakkakerroksen niin töpsyttelin päälle vielä erikseen muovipussilla pohjavärin punaista koska pinkki enemmänkin teki rosoisen ja hieman erivärisen ja epätasaisen pinnan mutta punaista ei alta näkynyt tarpeeksi. Siihen vielä päällyslakka ja näistä tuli ihan kivat, tosiaan tuo värien kontrasti olisi saanut olla suurempi.


maanantai 17. kesäkuuta 2013

Värifobia.

Miun on kyllä pakko myöntää, että olen värifoobikko. Tai oikeastaan en pelkää tiettyjä värejä vaan.. inhoan.. niitä. Tai pelkään. Oh, whatever. Näistä pari isoa kammokkiani on ruskea ja vihreä (paitsi lime). Kuitenkin suurin kammokkini kaikista, josta en vain meinaa oppia pitämään on punainen. Punainen ei ole hyvä vaatteessa, ei kynsillä, kengissä, tavaroissa.. En vain pidä (okei shokkipunaiset hiukset naisilla on nom<3).

No nyt kun on esitelty kammokkivärini, niin päästään päivän kynsiin. Eli punaisiin sellaisiin. Miulla on tasan yksi peruspunainen lakka kokoelmassani ja se on oikein hyvin riittänyt, pääseehän se kynsille n. kerran vuodessa - ehkä.
Olen omistanut tämän StarGazerin 137:n yläasteelta, tarkemmin seiskaluokalta asti. Lakka on yllättänyt miut laadullaan, se on edelleen hyvä levittää näin 7 vuoden jälkeen eikä se ole paksuuntunut millään tapaa, se on helppo siistiä, se kiiltää kauniisti ilman päällyslakkaa, peittää yhdellä kerroksella ja on muutenkin varsin muikea MUTTA se ei ole täydellinen. Se on StarGazer eli se kuivuu hiiiiiiiiiiiiiiiiiiiittaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaassssssssssttttttttiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii. Siis ihan oikeasti hitaasti. Olen useamman StarGazerin vuosien varrella omistanut ja ne kaikki kuivuvat todella hitaasti. Jotkut eivät melkeinpä ikinä.
Toivonkin saavani tälle kivalle peruspunaiselle korvaajan uudesta OPI:n Couture De Minnie-kokoelmasta. Siinä kun on varsin punasävytteinen kokoelma.
Kuvissa lakka on siis ilman päällyslakkaa.


sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Stay The Night.

En kyllä nyt yhtään muista olenko tästä lakasta kirjoitellut blogiin. Noh, nytpä ainakin kirjoittelen jos en ole aiemmin sitä tehnyt! Hommasin tämän tosiaan jo joskus talvella niin kait tästä joku juttu on..
Mutta niih, eli kynsillä siis OPI:n Stay The Night, Mariah Carey Liquid Sand-kokoelmasta. Tykkään jostainsyystä hirmusti näistä hiekkakaperilakoista. Näitä ei tarvi alkaa koristelemaan erityisemmin kun kynnet on jo pelkän lakan kanssa näyttävät.
Stay The Nightia tarvii kaksi-kolme kerrosta, se kuivuu nopeasti ja kuivumisen näkee tuosta rouheisen pinnan muodostumisesta. Lakka on vähän venkula levittää, se on ensimmäisellä kerroksella luirua. Toinen ja kolmas kerros ovat jo hankalempia tuon muodostuneen textuurin vuoksi.



Kirjoittelen tätäkin kynsihömppää ajastetuksi postaukseksi, kirjoitushetkellä on siis keskiviikko. Olen tosiaan aika railakkaan flunssan saanut ja olen sitten aikani kuluksi lakkaillut kynsiä - siksi niitä taas näin paljon täällä näkyy. Jahka paranen niin muutakin juttua tulee taas.

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Kynsi-inspis hukassa - valitse kummallisin inspiraation lähde mitä löytyy.

Tein kuten otsikkokin kertoo. Eli ei ollut inspiraatiota, ei minkäänlaista. Halusin koristella tuon Essien The More The Merrierin.
No mistä sitten pieraisin sen inspiraation? 

Mikäs on siun kummallisin kynsi-inspiksen lähde?

Käytetyt lakat:
OPI - Kiss Me On My Tulips
OPI - You're Such a Budapest
China Glaze - Sunday Funday
Essie - The More The Merrier
Seche Vite

*llallallalallalllalllaaaaallallallallallallallalallaaa*
Korvamato?

perjantai 14. kesäkuuta 2013

The More, The Merrier.

Essien Summer 2013 Naughty Nautical-kokoelman The More The Merrier tälläkertaa kynsillä.
Kolme kerrosta, ei mikään maailman nopein lakka kuivumaan ja tahtoi vähän kuplittua. Alle kolmen kerroksen tällä ei kyllä pärjää millään, ei ollut mikään ihanin levitettävä ja tahtoi jäädä epätasaiseksi, päällyslakka olisi varmaan auttanut. Tai Suomisuti, tässä kun on kapea suti.
Väri on kyllä oikein ihana kesäinen limevihreä. Tämä jää kyllä kokoelmaan, ehkä tästä tulee joskus miun kaveri.

torstai 13. kesäkuuta 2013

Pahoittelut.

Google Reader loppuu, Google Friend Connect (Googlen käyttäjäraati) ei lopu. Eli pystyt seuraamaan AT:tä ja muita blogeja yhä käyttäjäraadin kautta. Eli lukijat pysyy.

Tein aiemmin postauksen jumalattomassa kuumehourussa joten joo. Hups. Vahinkoja sattuu eikä aina jaksa ottaa asioista selvää. Huutelin siis ennenkuin otin asioista kunnolla selvää.

Eli paniikki ohi, pahoitteluni väärästä infosta!

Dupea mä metsästän.

Kuten aiemmin mainitsin China Glazen Of Coarse!-lakan esittelypostauksessa, kaipailen tavallista lakkaa joka olisi värillisesti dupe tuolle Of Coarse!:lle.
Ostin fb:n Kynsikoristekirppikseltä tämän China Glazen Sunday Funday-nimisen lakan joka on melko lähelle muttei kuitenkaan. Kuvissa se tosin näyttää juuri samalta mutta on hippasen liian vaalea. Okei on se ihana silti muttei väriltään kuitenkaan täysin dupe.



Eli tosiaan vaikka kuvat eivät sitä kerro niin Of Coarse! on asteen - pari tummempi kuin Sunday Funday. Kuvissa Sunday Funday toistuu oikein, mutta kamerani halusi vääntää tuon Of Coarse!:n yhtä vaaleaksi, en ymmärrä miksi.

Tiedätkö sinä, mikä lakka olisi hippasen tummempi kuin Sunday Funday? Eli juuri Of Coarse!:n värinen?