sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Yhteistyössä Designtarrat.fi

Tänään onkin sitten jotain muuta kuin kynsiä, nimittäin vähän sisustusjuttua! Ja nyt heti alkuun sanon, että vaikka tämä onkin yhteistyössä toteutettu postaus, niin en hyödy mitenkään klikkailuistanne, eli voitte olla huoleti. Lisäksi kaikki mielipiteeni ovat omiani, eikä ko.yritys ole mitenkään niihin vaikuttanut eli jos saamani tuote olisi ollut täysi p*ska niin olisin kertonut sen.

Sain Designtarrat.fi-sivustolta kokeiluun omavalintaisen sisustustarran. Menin tutkimaan sivuja ja vähän ahdistuin kun valikoimasta tuntui löytyvän ihan hirveästi itseäni miellyttäviä tarroja, valinnanvaikeus iski. Lisäksi pohdin sitä, kun olen kesän täällä Rovaniemellä enkä todennäköisesti pyörähdäkkään Iisalmessa kotonani kuten olin aiemmin suunnitellut, minne minä sen tarran laitan jos en ole kotonani?
No sitten iski idea. Olin suunnitellut ostavani äidille äitienpäivälahjaksi (silloin kun se oli ajankohtaista) sisustustarran tahi maalaavani taulun hänen makuuhuoneensa päätyseinälle, se kun on kovin tyhjän oloinen ollut - opiskelijan rahavarat tulivat kuitenkin tielle. Tämäpä oli oikein mojova tilaisuus korjata tuo lahjan puuttuminen ja ehdotinkin äidilleni haluaisiko hän katsella valikoimaa josko löytyisi jotain mieluista.
Äitini toiveisiin kuului joku kaunis ja makuuhuoneeseen sopiva puu, luontoihminen kun on. Päädyimme valikoimaan tämän tarran.

Paketti olisi tullut melkoisen nopeasti ellei ah, niin rakas Itella, olisi sitä hukannut. Eli jouduimme äitini kanssa odottelemaan melkoisen tovin ennenkuin saimme paketin sitten kätösiimme. Olin muuten yllättynyt kuinka hyvin tarra oli pakattu, ihan siis rullattuna pahvilaatikkoon jotta se ei päässyt Itellan kourissa vaikkapa rypistymään.



No sitten aloin tutkimaan tarraa, hämmennyin aluksi kun irroitin tuon valkoisen pohjapaperin yhdestä kulmasta - "mitäääh, eikai tämä nyt ole tämmöinen ruma kokonainen suorakulmion muotoinen tarra joka varmasti erottuu seinästä?! Hyi, ei tätä tuohon seinään voi laittaa!"
Ja ei, luen ohjeet vasta sitten kun en osaa, eli tässä tapauksessa tartuin niihin nyt. Ohjeet olivatkin selkeät ja helposti ymmärrettävät, tuo kummastelevani suorakaiteen muotoinen kirkas osio olikin vain siirtokalvo jonka avulla kuva siirretään seinälle, huhhuh.
Kuva juuri paketista otettuna pöydällä.
Kuva juuri paketista otettuna pöydällä.
No sitten alkoi se tarran tuhertaminen seinään.
Mallailimme sopivan paikan tarralle vatupassin avulla.
Ohjeessa neuvotaan silittämään tarra kunnolla läpikotaisin jotta se tarttuu kokonaisena siirtokalvolle, tein näin ja melkein koko tarra tarttuikin, yksi oksa katkesi mutta sen huomasin vasta sitten kun olin irroittanut koko siirtokalvon takapaperista, yritin mallailla sitä vielä takaisin oikeaan paikkaansa sen jälkeen kun siirsin muun kuvan seinään, melkein onnistuinkin mutta pieni rako jäi näkyviin - ei sitä juurikaan kyllä huomaa seinällä.
Kun siirsin kuvaa seinään, painoin ensin koko siirtokalvon seinään siihen kohti jossa kuvan piti olla. Sen jälkeen lähdin hitaasti ja varovasti irroittamaan kalvon yläreunaa seinästä samalla sormilla voimakkaasti hieroen kuvia seinään kiinni, aivan kaikki osat eivät heti tarttuneet mutta kun kalvoa käänti takaisin kuvan päälle ja hieroi hetken kovemmin niin nekin tarttuivat.

Tässä sitten lopputulos:

Nyt toistaiseksi kuva näyttää siltä kuin puu kasvaisi keskeltä seinää, mutta maalaan kohtapuolin aiheeseen sopivan taulun tuohon puun 'juureen'.
Pidin tästä tarrasta, itselläni Iisalmessa on vain sellaisia halpoja oikeasti tarramaisia joiden kirkas kalvo erottuu seinästä eikä ne ole niin nättejä kuin tämä. Tämä tarra ei jäänyt kuprulle, mukaili täysin seinää, ei tullut ilmakuplia tai mitään muutakaan, kaikinpuolin siisti lopputulos jos ei huomioi sitä pientä rakoa joka kuvaan yhteen oksaan jäi. Totesin, että heitän Iisalmen tarrani menemään ja hankin tälläisiä, nämä ovat niin paljon kauniimpia ja lopputulokseltaan miuta enempi miellyttäviä. Tottakai myös ehkä jonkunverran hintavampia mutta mielelläni maksaisin kauniista ja siististä lopputuloksesta enemmän kuin ihan ok:sta.
Aikaa miulla meni paketin avaamisesta aina valmiiseen lopputulokseen n. 10 min vaikka jouduinkin tuhertamaan melko tarkkaan melkeinpä kaikki lehdet läpi ym.

Kaikenkaikkiaan olen tosi tyytväinen tähän tarraan, samoin kuin äitinikin - jopa siinä määrin että nyt miun pitää suunnitella mitä hänen asunnossaan sisustetaan uusiksi ja miten, nyt keskitytään olohuoneen seiniin jotka ovat täynnä vähän sitä sun tätä. Ainakin uudelleen maalausta on tiedossa.
Olen tosin siitä todella iloinen, että äidilläni on hyvä sisustusmaku, ajaton - mukautuva ja siisti.



Oli muutes hauska huomata, että tarra jonka äitini valikoi - sopii muutoinkin hänen sisustustavaroihinsa kuten yllä olevassa kuvassa näkyvään metalliseen korupuuhun (keh, eihän se tuosta nyt oikein näy millainen se on). Korupuun vieressä allekirjoittanut malleilee Bulgariassa vuonna 2004.

No mitäs mieltä lukijat ovat lopputuloksesta? Oletko sinä innostunut sisustustarroista vai suositko mielummin perinteisiä tauluja, tahi onko seinilläsi yhtään mitään?

2 kommenttia:

  1. Tuo tarra on tosi kaunis, ei liian pramea ja jotenkin ajaton. Joissain kodeissa näkee sisustustarroja ihan joka paikassa, mun mielestä näiden kohdalla pätee hyvin less is more. Hyvin harkituissa kohdissa, niinkuin tässä teillä, ne näyttää hyvältä! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä :) Keh, myönnän Iisalmen asuntoni sellaiseksi jossa niitä on joka paikassa + pieni asuntokin vielä :DD Mutta olen ajatellut karsia niitä ja jotain tämän tyyppistä hankkia tilalle, koska kuten sanoit, less is more. Se korostaa entisestään sitä yhtä tarraa eikä niitä tarvi seiniä täyteen.

      Poista